Pysyvä näyttelyt

Rajaton vapaus

Miehityksistä, vastarinnasta, uudelleenitsenäistymisestä ja vapaudesta kertova pysyvä näyttely ”Rajaton vapaus” koostuu viidestä osasta:

 

Ihmisyyden vastaisista rikoksista kertova osa palaa lähihistoriamme niihin hetkiin, joina epäinhimillisyys kosketti kaikkia Virossa asuneita.

 

”Virolaiset vapaassa maailmassa” kertoo esineiden sekä visuaalisten ja graafisten elementtien avulla maanpaossa eläneiden virolaisten tarinan.

 

Neuvosto-Viron elämään keskittyvä näyttely jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä käsitellään neuvostovallan voimaan astumista ja siihen liittyneitä yksilön ideologisia valintoja. Toinen, suurempi teema on neuvostokansalaisen arkipäivä kulttuurisine kuriositeetteineen ja muine ilmiöineen.

 

Uudelleenitsenäistymistä käsittelevä kerros esittelee laulavan vallankumouksen ja uudelleenitsenäistymisen aikaa vuoden 1987 fosforiittisodasta Viron EU-jäsenyyteen vuonna 2004. Näyttelyn keskiössä on kahdeksan ihmistä, joiden tarinaa ei historiankirjoista löydy.

 

Vapautta käsittelevä osa tarkastelee vapautta jännitteisenä tilana, jossa tulee löytää tasapaino vapauksien ja velvollisuuksien välillä.

 

Uutta pysyvää näyttelyä ovat olleet kokoamassa asiantuntijat niin museosta kuin sen ulkopuolelta. Ihmisyyden vastaisia rikoksia käsittelevän teemahuoneen kuraattori on museon näyttelypäällikkö Sander Jürisson. Toisen maailmansodan aikaista pakolaisuutta ja virolaisten elämää maanpaossa avaa
Tallinnan yliopiston jatko-opiskelija ja nuorempi tutkija Maarja Merivoo-Parro. Neuvosto-Viron elämää käsittelevän osan kuraattori on Tallinnan yliopiston lehtori PhD Uku Lember. Uudelleenitsenäistymiseen keskittyvän näyttelyn on koonnut Oxfordin yliopiston tohtori PhD Aro Velmet. Vapauden teemahuoneen
sisällön ovat luoneet viestintäasiantuntija Daniel Vaarik ja taiteilija Kaido Ole.


Matkaseurana e-opas

 

Matkalle läpi lähihistorian vie museon pysyvää näyttelyä varten koottu e-opas, joka on saatavilla seitsemällä kielellä: viroksi, venäjäksi, englanniksi, suomeksi, ranskaksi ja espanjaksi. Oppaan tekstit on tehnyt dramaturgi Eero Epner.


Lasten kanssa museoon

 

Museossa on myös lapsille suunnattu erikoisnäyttely, joka tarjoaa kiinnostavaa puuhaa koko perheelle. Lastennäyttelyssä kerromme mukaansatempaavia tarinoita eri ikäisille kuulijoille. Näyttelyn luomisessa meitä on auttanut Tallinnan yliopiston kasvatustieteiden jatko-opiskelija Sireli Uusmaa.

Rajaton vapaus


Vapauden merkitys on aiheena jälleen korostuneen ajankohtainen. Mitä vapaus on? Kuka sen määrittelee? Kuinka vapaudella manipuloidaan? Onko vapaudella rajoja?

Kuluneen sadan vuoden aikana virolaiset ovat kokeneet vapauden haurauden. Me olemme saaneet vapauden, menettäneet sen ja voittaneet sen takaisin. Meidän fyysistä ja henkistä vapauttamme on pyritty leikkaamaan ja rajamaan – välillä enemmän, välillä vähemmän. Sitä ovat tehneet niin omat kuin vieraat. Kokemuksemme kuitenkin osoittaa, ettei vapautta voi rajoittaa – sillä ei ole rajoja. Ihmisten halu vapauteen on kahleita vahvempi.

Näyttelyn nimi on lainattu latvialaiselta kirjailijalta Nora Ikstenalta. Vapauden kaipuu ei nimittäin ole vain virolaisten ominaisuus, eikä tämä ole vain meidän tarinamme. Tämä on tarina vapaudesta, inhimillisyydestä ja ihmisistä. Aivan kaikkialla.

Pysyvä näyttely esineet

Tutustu Vabamun pysyvän näyttelyn historiallisiin kohteisiin

Ajatustenlukija

Tätä sähkölaitetta KGB käytti 1970-luvulla kirjekuorien höyryttämiseen. Kaikki ulkomaille lähetetyt tai ulkomailta saapuneet kirjeet, paketit, postikortit ym. tarkastettiin tai luettiin. Pakettien arvokkain sisältö (esim. hyvät sikarit ja kahvi) ”katosi” usein tarkastuksessa ja vastaanottaja sai itselleen puolityhjän lähetyksen. Kirjekuoret höyrytettiin auki, kirjeet luettiin ja tarpeettomina pidetyt kohdat leikattiin pois tai sotkettiin.

Täpärät pelastumiset

Eräänä syyskuisena iltana äiti sanoi Urvelle: ”Nyt kerron sinulle jotakin, mistä et saa puhua kenellekään. Me lähdemme huomenna Ruotsiin.” 14-vuotias Urve pakkasi mukaan pienen repun, johon laittoi kolme matematiikan kirjaa – hän ei halunnut jäädä koulussa jälkeen, jotta voisi kohta palattuaan jatkaa samalta viivalta luokkatovereidensa kanssa. Seuraavana päivänä hän matkusti meren yli Ruotsiin, johon jäi puoleksi vuosisadaksi.

Kirveellä kirjaa vastaan

Tämä kirja on halkaistu kirveellä – joku on saanut käskyn hävittää kiellettyä kirjallisuutta ja käyttänyt siihen kaikkein primitiivisintä ratkaisua. Hävittämisen syy herättää kummastusta: teoksen kirjoittanut ranskalainen biologi oli Neuvostoliiton tiedeakatemian kaksinkertainen kunniajäsen, joka teki teoksessaan tunnetuksi eugeniikkaa eli rodunjalostusoppia. Tähtäimessä oli hänen sijaansa kirjan kääntänyt Leo, jonka kääntämät teokset käskettiin hävittää.

Kielletty ase

Kirjoituskoneet olivat KGB:n silmissä äärimmäisen vaarallisia. Siksi kaikkien kirjoituskoneiden sarjanumerot ja ostajat oli rekisteröity ja jokaisesta koneesta otettiin kirjoitusnäyte. Siten voitiin varmistaa, kuka oli kopioinut koneellaan kiellettyä kirjallisuutta, kirjoittanut julkisia kannanottoja jne. Julkista viestintää valvottiin tiukasti, joten virallisesta kannasta poikkeavaa tekstiä saatettiin levittää vain käsin ja salaa kirjoitetussa muodossa.
Kirjoittaessasi tänne osoitteen annat Vabamulle suostumuksen uutiskirjeiden lähettämiseen. Halutessasi voit peruuttaa suostumuksesi.